Elias oli ihminen, yhtä vajavainen kuin mekin, ja hän rukoili rukoilemalla, ettei sataisi; eikä satanut maan päällä kolmeen vuoteen ja kuuteen kuukauteen. Ja hän rukoili uudestaan, ja taivas antoi sateen, ja maa kasvoi hedelmänsä (Jaak.5:17-18).
Kautta aikojen Jumala on kutsunut heikkoja ja vajavaisia uskovia suuriin tehtäviin. He eivät olleet mitenkään ihmeellisiä ihmisiä. Monet heistä ovat olleet pelokkaita, jopa vastahakoisia. Joku heistä näki itsensä vähäisis
tä vähäisimpiä (Gideon), toinen syntisistä suurimpia (Paavali) ja kolmas huonona puhujana (Mooses) jne. Kuitenkin, kun he antautuivat Jumalan käyttöön, he tekivät suuria asioita. Monelle heistä oli käynyt niin, että viimeinenkin halu itse olla jokin suuri oli riisuttu pois. He olivat epäonnistuneet niin pahasti, ettei ollut mitään menettävää. Näihin ”kuolleisiin” ihmisiin asettui suuri Jumalan voima.
Jumalan voima puetaan tänäänkin niiden päälle, jotka heikkoudestaan huolimatta tahtovat ja uskaltavat palvella Häntä vilpittömällä sydämellä. Voima nousee oman heikkouden rehellisestä kohtaamisesta ja Pyhään Henkeen turvaamisesta. Siksi suureksi hyödyksi Jumalan työlle on oppia antamaan kunnia vain ja ainoastaan Jumalalle ja säilymään pienenä omissa silmissään, vaikka saisi olla mukana jossain suuressa. Säilykäämme pieninä niin Jumala voi tehdä suuria kauttamme.
Ari Niemi, seurakunnan pastori