top of page

Huono omatunto tukkii suun


Tammikuun lopussa vietetään jälleen holokaustin muistopäivää (27.1.), jota kutsutaan myös nimellä vainojen uhrien muistopäivä. Toisen maailmansodan jälkeen koko maailma ihmetteli, miten oli mahdollista että tuollainen kauheus pääsi tapahtumaan. Edmund Burke ja Albert Einstein ovat sanoittaneet vastauksen jotenkin näin: ”Paha saa vallan, kun hyvät ihmiset eivät tee mitään”.


Berliinin Holokaustin muistomerkki on kuin futuristinen Stonehenge.



Eräässä tositapahtumiin perustuvassa elokuvassa käsiteltiin Bosnian sodan aikaista ihmiskauppaa. Kammottavat kuvat ahdistivat, mutta pistivät samalla ajattelemaan syvemmin koko väärin tekemisen olemusta.


Ihmisinä emme tahdo suostua käskettäviksi, ja jokainen kielto suorastaan haastaa löytämään kiertotien. Vihamme kuohahtaa myös loukkaavia sanoja vastaan. Muistan kauan sitten pikkutyttönä, kuinka ainaiset kiellot ja käskyt - sinänsä hyvää tarkoittavat opastukset - alkoivat ärsyttää. ”Joo joo, kyllä minä jo osaan itsekin!” kiljuin hiljaa sisälläni. Ja kuinka monet kerrat osoittautuikaan, etten vielä osannut vaan tarvitsin apua. Ylpeys se siellä hanttiin pisti. Tuo ylpeys on halju, suorastaan hengenvaarallinen opas. Pahimmillaan se saa valitsemaan ihan vaan periaatteesta juuri päin vastoin, kuin mitä on neuvottu.


Mainitsemassani elokuvassa nuori nainen päättää sittenkin tarttua ystävänsä tarjoukseen lähteä seikkailuun - koska pahastui äitinsä loukkaaviin sanoihin. Maailmanlaajuinen avustusjärjestö, joka oli perustettu auttamaan heikommassa asemassa olevia, kävi koko voimallaan totuuden paljastumista vastaan. Johtaja toisensa jälkeen kiristeli hampaitaan kuulemiensa kauheuksien edessä. Miksi he eivät tehneet mitään?


Yksi johtajista puolustautui sanomalla: ”Jos nämä [järjestön mahdollistamat ja itse tekemät rikokset] paljastuvat, maine menee ja koko rahoitus vaarantuu.” Viis siitä mitä varten järjestö on olemassa; paljastumisen rinnalla mokoma periaate joutaa roskiin. Ja jos koko olemassaolo on vaarassa, sitten on syytä vaientaa syyttävä ääni ja peittää koko totuus. - Voi meitä!


Vaikka kyseessä oli ”vain” elokuva, joidenkin kasvoilta näki, kuinka totuus heitä raastoi, mutta epätoivon uhallakin he vaikenivat ja pidättäytyivät auttamasta. He eivät enää voineet puuttua asiaan. He olivat itse joutuneet osallisiksi koska vaikenivat aikanaan. Vaikka ei siis itse tekisi varsinaista väärää tekoa, vaan ”vain” vaikenee näkemästään, saa silti kätensä sidotuiksi. Silloin on osallinen samaan kuin muutkin. Ja kun muut päättävät peittää virheensä, myös hiljaisen myötäilijän tulee toimia samoin - enää ei voi sanoa mitään.


Raamattu tekee ihmiskunnan historian ensimmäisessä veljesmurhassa omantunnon periaatteen meille näkyväksi. Jumala itse varoitti Kainia, tuota tulevaa murhaajaa ”Eikö niin: jos teet hyvin, voit kohottaa katseesi?” Kun valitsee väärin ja vaikenee silloin, kun pitäisi nousta vastustamaan vääryyttä, ei voi nostaa katsettaan.


Muistan myös, kuinka pyhäkoulussa kerrottiin omatunnosta: kuinka herkkä se on ja kuinka tarkka sen kanssa pitää olla, ettei se vain pääsisi paatumaan. Olet saattanut kuulla lastenlaulun ”Älä silmä pieni katso mihin vain”.


Suurenmoista on kuitenkin se, ettei koskaan ole liian myöhäistä vaihtaa puolta. Jeesuksen luo saa aina tulla; Hänelle voi tuoda myös oman vaikenemisensa. Hän on kantanut senkin vääryytemme puolestamme ristinpuuhun ja tarjoaa meille ansaitsemaansa anteeksiantamusta. Hän ei syytä. Hän ymmärtää pelkuruutemme ja Hän tahtoo antaa anteeksi.


Hän antaa myös voiman nousta seuraavalla kerralla puolustamaan totuutta. Hän antaa rohkeuden astua poljetun kanssamatkaajan rinnalle. Ja puhdistettu omatunto saa sinut jälleen nostamaan iloiten katseesi. Totuus on tekevä sinut vapaaksi!


Vainojen uhrien muistopäivä - Lohduttakaa, lohduttakaa minun kansaani

to 26.1. klo 12.00 – pe 27.1. klo 20.00 Juhlasali – Porvoon seurakuntakoti Vainojen uhrien muistopäivän avoimet ovet seurakuntakodin juhlasalissa. Avaus klo 12, jolloin muistokynttilän sytytys ja musiikkia. Ohjelmahetket klo 12, 15 ja 18. Videoesityksiä. Kahvio. Tule sytyttämään muistokynttilä! Toteuttaa Porvoon seurakuntien työryhmä. Kansainvälistä holokaustin muistopäivää vietetään Suomessa nimellä Vainojen uhrien muistopäivä. Päivää vietetään Euroopan juutalaisten kansanmurhan, holokaustin, ja muiden toisen maailmansodan ajan joukkomurhien uhrien muiston kunnioittamiseksi. Muistopäiväksi on länsimaissa yleisesti vakiintunut tammikuun 27. päivä, jolloin keskitys- ja tuhoamisleireistä suurimman, Auschwitzin, vangit vapautuivat vuonna 1945. Lisätietoa aiheesta Suomen YK-liiton sivuilta ja sieltä löytyvän linkin kautta YK:sta: Vainojen uhrien muistopäivä



Johanna Kotipelto


Kirjoittajan nimi Johanna merkitsee ”Jumala on armollinen”. Sen ymmärtäminen on tehnyt keski-ikäisen elämästä Suuren seikkailun! Rukoukseni on, että Jeesus saisi kauttani rohkaista kanssamatkaajia, missä ikinä kohtaammekaan.

35 katselukertaa1 kommentti

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki
bottom of page