Mikä siinä Raamatussa oikein ihmisiä kiehtoo? Miksi se aiheuttaa keskustelua ja jopa oikeudenkäyntejä? Onko Raamattu vain merkillinen kirjallinen teos vai onko siinä jotain muuta, minkä vuoksi jotkut ovat valmiita jopa kuolemaan?
Me suomalaiset tiedämme kyllä, mikä Raamattu on. Ainakin meillä on monenlaisia mielikuvia siitä ja tiedämme sen olevan kristinuskoon liittyvä kirja tai kokoelma. Joku varmasti arvostaa Raamattua ihan vaan perinteen vuoksi, toinen siksi, että sitä sanotaan kirjallisesti taitavasti kootuksi teokseksi. Kolmas ajattelee, että Raamattu on jonkun menneen ajan vouhotus, nyt me tiedämme enemmän sen vaarallisuudesta.
Suomalainen, Raamatusta kuulemaan tottunut ihminen ei välttämättä useinkaan ajattele, että se on erittäin suosittu kokoelma kirjoja. Vaikka suomalaisessa yhteiskunnassa Raamatut pölyttyvät hyllyillä ja jäävät kirjakauppoihin, jos niitä siellä enää on, eikä niitä puhelimiinkaan haluta ladata, kun muut sovellukset vievät tilan ja ajan, niin kautta maailman Raamattu on kirjakokoelmana edelleen kaikista myydyin teos.
Raamattuja salakuljetetaan moniin paikkoihin, Raamattuja kaivataan siellä, missä niitä ei ole tarjolla ja Raamatun sanoman tähden ollaan valmiita kärsimään uhkauksia, menetyksiä, kidutusta ja kuolemaa. Kuka hullu enää uskoo Raamatun sanomaan? Kuka hullu olisi valmis kuolemaan niin tylsän ja vanhan sekä väkivaltaa täynnä olevan kirjan puolesta?
Silloin tällöin uutiskanavamme tai historian näkemyksemme täyttyy mielipiteillä, joiden mukaan Raamattu opettaa kaikenlaista väkivaltaa, kaltoinkohtelua, riistoa ja syrjintää. Miksi lukisimme sellaista, kun yhteiskuntana olemme sivistyneitä ja osaamme toimia paremmin? Näin ajattelee moni, joka ei ole jaksanut lukea Raamattua kovin paljoa. Mielipiteet perustuvat muutamaan asia- ja kulttuurikontekstista irrotettuun kohtaan, jonka joku on joskus sanonut itselleen sopivassa tilanteessa.
Uskaltaisin väittää, että jos alat lukea Raamattua kokonaisuutena, aivan kuten lukisit vaikkapa tieteellistä tutkimusta - haluathan tietää kaikki huomioon otetut tekijät ja näkökulmat, niin saatat yllättyä. Mitä jos lukisitkin Raamattua löytääksesi, millaisesta Luojasta siellä puhutaan? Miten siellä kuvataan ihmiskunnan toimintaan toinen toistaan kohtaan, millaista on Raamatun kuvailema rakkaus? Onko tosiaan niin, että me itse ja meidän yhteiskuntamme voimme hyvin, kun elämme täysin päinvastoin kuin mihin Raamattu kehottaa? Onko meillä todella paljon enemmän vastauksia itsessämme, tieteessämme ja oletetussa sivistyksessämme, kuin mitä jokin itseämme Suurempi Viisaus meille yrittää opettaa?
Ehkä emme ole rehellisiä. Kenties emme halua myöntää, että Raamattu on oikeassa. Kenties emme halua myöntää, että Raamatun sanomaa väännellään, että vaikka kristityt itse monesti tulkitsevat Raamattua omien motiiviensa mukaan sen sijaan, mitä se kokonaisuutena ilmoittaa, niin näin tekevät myös muut kuin kristityt? Eikö olekin niin, että emme uskalla kohdata omaa syyllisyyttämme ja ylpeyttämme?
Eikö olekin niin, että kenties suurinta vapautta ja valaistuneisuutta on antaa niin kummalliselle kokoelmalle kirjoja – tai oikeastaan sen Päähenkilölle – mahdollisuus? Ehkä siinä on syy, miksi tämä kirja saa meissä reaktioita aikaan. Ehkä siinä on jotain, mikä on kuin oljenkorsi kivun hetkellä, kun vastauksia ei enää ole? Ehkä siinä on jotain, että sitä salakuljetetaan, kuin huumausaineita ja sen vuoksi kuollaan? Ehkä siinä on jotain.
Susanna Sorila
Olen neljääkymmentä lähestyvä lähetystyöntekijä ja Raamattuaktiivi. Mielenkiinnon kohteinani ovat vanhentumisen ihmetteleminen ja keski-ikääntymisen merkkinä pullan leipominen. Minua kiehtoo myös vieraat maat ja elämän pohtiminen.